Kohtaamme pian seuraavan hevosenpaskakriisin

Kasvu Open Karnevaaleilla suomalaisen startupin Whimin Apaar Tuli heitti ilmoille raflaavan lausahduksen, jossa totesi modernien kaupunkiympäristöjen kohtaavan lähitulevaisuudessa uudenlaisen kriisin. Eli aiemmin, mitä Lontoo kohtasi logistiikassaan hevosenpaskan muodossa, kohtaamme tulevaisuudessa toisella tavalla moderneissa kaupunkiympäristöissä jotenkin muuten.

… Hevosenpaskakriisi?

Aivan, luit oikein. Männävuosina (Horse manure crisis, 1894) kaupunkiympäristöjen kehittyessä Lontoossa alati kasvava kaupunkiympäristö vaati enemmän ja enemmän logistiikkaa kaupunkien toimimiseksi, ja ennen ensimmäisten automobiilien saapumista katukuvaan logistiikasta huolehtivat hevoskuljetukset. Hevosethan eivät ole tähän normaalisti ollenkaan huono ratkaisu, mutta elävissä olennoissa perustavanlaatuiseksi ongelmaksi voi yllättävästikin nousta normaali aineenvaihdunta. Tässä tapauksessa siis hevosen ulosteet.

Lopputuloksena Lontoon kadut siis lainehtivat sitä itseään, joka hankaloitti tietenkin jo valmiiksi vaikeaa logistiikkaa. Logistiikkaa tarvittiin lisää, eli hevosia, joka tarkoitti enemmän ulostetta ja enemmän hevosen raatoja lojumaan pitkin pientareita. 1984 The Times kirjoitti, että 50 vuodessa Lontoon kaduilla on tämän hetkisellä kehityksellä 2.74 metriä ulostetta.

Onneksi kehitys kehittyy, ja loppu on historiaa.

Miten tämä liittyy nykypäivään?

Kun katselemme normaalissa urbaanissa kaupunkiympäristössä ympärillemme hieman tarkkaavaisemmin, huomaamme asioita, jotka ovat itsestäänselvyyksiä – joiden ei välttämättä pitäisi olla itsestäänselvyyksiä. Esimerkiksi sen, että nykyaikainen kaupunkisuunnittelu keskittyy autojen logistiikkaan, ja kaupungista huomattavan suuren pinta-alan vievät sekä autot, että niille rakennetut tiet, ja meidän yrityksemme suhteen myös parkkipaikat.

Kaupunki kuitenkin on kaupunki ihmistensä vuoksi, ja nykyaikainen kaupunkikehitys vaatii enemmän ja enemmän innovaatioita, joilla ihmisten logistiikkaa voitaisiin kehittää – siten, ettemme vaipuisi seuraavaan hevosenpaskakriisiin, jossa jossain päin maailmaa jo valmiiksi ollaankin.

Kaupunkisuunnitteluun meidän osaltamme tietenkin nousee keskiöön – mikäs muukaan – kuin parkkipaikat. Alati kasvava autojen määrä kaupunkialueilla vaatii enemmän ja enemmän mahdollista pysäköintitilaa, ja kaupunkisuunnittelussa määrätään tietty määrä paikkoja kaavoitettavaksi keskusta-alueille aina huoneistoja kohden. Tämä tietenkään ei ole toivottavaa asuintilan ja logistiikan kehityksen kannalta.

Tässä vaiheessa Shareway tuo kaupunkikehitykseen ratkaisun, ja jakamistalous onkin erinomainen tapa ratkoa kehittyvien kaupunkien ongelmia. Tiedämmehän jo valmiiksi, että parkkipaikkojen käyttäaste on todella pieni, esimerkiksi Jyväskylässä vain 28-53%.